Tämä kirjoitus alustaa tuotearvioiden sarjaa, jota tulemme tekemään erilaisille ja eri kaupoista ostettaville koirien herkuille. Mukaan saa aina myös ehdottaa uusia ostettavia tuotteita!
Aikuinen ja ”aina nälkäinen” koira voi usein olla palkitsemisen suhteen helppo tapaus. Normaali ruokana käytettävä kuivamuona käy namina ja riittää motivoimaan koiran vaativampaankin keskittymiseen.
Joissakin tilanteissa näin ei kuitenkin ole. Pentukoirilla
kuivamuona ei välttämättä kelpaa edes ruoaksi, herkuista puhumattakaan.
Nirsoiluiän aikaan, kun vielä murrosikäkohtaus sattuu päälle, joutuu
palkitsemista oikeasti pohtimaan, että tarvittava motivaatio saadaan synnytettyä.
Järeämpiä aseita voidaan tarvita myös silloin, jos palkitsemisella
vastaehdollistetaan hyvin voimakkaita pelkoja – tai tilanteessa on muuten
voimakkaat häiriötekijät. Tietysti palkitsemiseen on muitakin keinoja kuin
namit, mutta tässä kirjoituksessa keskitytään aihepiirin mukaisesti niihin
syötäviin J
Veetin kohdalla olemme kohdanneet yhtä aikaa nirsoilua,
ympäristön häiriöitä sekä opetuksen kohteeseen liittyviä voimakkaita
pelkotiloja. Kuivamuona ei kelpaa ruoaksi kuin kovaan nälkään, vaikka sekin on
huolella valittua (esittelyt tulossa myöhemmin). Namienkin kanssa tapahtuu
kyllästymisiä, kun aluksi hyvin motivoineen namin houkuttelevuus sakkaa.
Lisäksi namitusta on jouduttu käyttämään paljon pelkojen vastaehdollistamiseen,
jolloin namin haluttavuus on tärkeää. (Näistä peloistakin lisä myöhemmin).
Vilkasluontoinen murkkukoira ei muutenkaan ole sieltä helpoimmasta päästä pitää
koulutukseen sopivassa mielentilassa, joten hyvät namit ovat välttämättömyys.
Mistä hyvät namit on
sitten tehty ja mitä niiltä vaaditaan? Tässä meidän lyhyt lista:
- Motivointi
- Terveellisyys
- Käsiteltävyys (”siisteys”)
- Annostelu (”pienittävyys”)
- Säilyvyys
- Ekologisuus
Kuten aiemmin sanottu, motivointikyky eli herkullisuus on kaiken lähtökohta.
Jos namit eivät riitä motivoimaan, ei koulutuksesta tule yhtään mitään.
Jos jotain namia antaa vain hyvin vähän, ei pieni suolamäärä yleensä haittaa. Kun namitusta tulee kuitenkin todellisuudessa melko paljon koulutuksessa, on hyvä olla tarkkana myös namien terveellisyydestä. Terveellisyys on sitä, ettei koira liho - ja toisaalta, ettei se saa huonoja ravintoaineita. Sen sijaan hyvät ravintoaineet ja vitamiinit ovat aina plussaa.
Jos jotain namia antaa vain hyvin vähän, ei pieni suolamäärä yleensä haittaa. Kun namitusta tulee kuitenkin todellisuudessa melko paljon koulutuksessa, on hyvä olla tarkkana myös namien terveellisyydestä. Terveellisyys on sitä, ettei koira liho - ja toisaalta, ettei se saa huonoja ravintoaineita. Sen sijaan hyvät ravintoaineet ja vitamiinit ovat aina plussaa.
Terveellisyyden lisäksi hyvät namit ovat helposti käsiteltäviä ja kuljetettavia. Tämä tarkoittaa, että niiden antamisen jälkeen kädet (ja
vaatteet) eivät ole yltä päältä rasvassa tai haise kilometrin päähän.
Annostelu tarkoittaa sitä, että namit on helppo pieniä,
tai ne ovat jo valmiiksi sopivan kokoista silppua. Jos (=kun on liian laiska)
pienimistä ei jaksa tehdä etukäteen, niin se pitäisi pystyä tekemään
annettaessa yhdellä kädellä (esim. myöhemmin arvosteltavat kuivatut
kalkkunapötköt tai juuston palat).
Toiseksi viimeisenä listassamme on säilyvyys. Optimi tilanne on se,
että namit säilyvät lämpimässä, esimerkiksi koulutusvyön taskussa jopa viikkoja
pilaantumatta tai ”tehoaan menettämättä”.
Lopulta vähän merkitystä on myös sillä, että onko namit tuotettu kestävästi ja eettisesti, vaiko muita eläimiä rääkäten ja uhanalaisilla sademetsän kasveilla ruokkien.
Lopulta vähän merkitystä on myös sillä, että onko namit tuotettu kestävästi ja eettisesti, vaiko muita eläimiä rääkäten ja uhanalaisilla sademetsän kasveilla ruokkien.
Yleensä tilanne on kuitenkin se, että täydellistä
treeninamia ei ole. Parhaalta maistuvat ja tuoksuvat namit pilaantuvat nopeasti
ja saattavat olla hiukan sotkuisia (esim. sulatettavat lihapalat). Pidempään
säilyvistä (kuivatuista) herkuista valittavaksi tulee ne, jotka ovat
”luokkansa” herkullisimpia.
Erilaisista itsetehdyistä sekä kaupasta ostettavista
nameista tulossa juttua myöhemmin. Tässä alla yhden päivän koulutusnameja,
hirven paistipaloja, porsaan sydäntä sekä edam juustoa.
Juusto toimii hienosti perusnamina ja sen pystyy yhdellä
kädellä pienentämään annettaessa. Tarvittaessa juustolla voi myös rauhoittaa
koiraa antaen sen ”kaluta” juusto maaten esimerkiksi sormien välistä.
Hirvenliha ja possun sydän ovat sitten kovan keskittymisen treeneihin,
häiriötilanteisiin tai koiran motivaation nostamiseen. Tämän kokonaisuuden
huonot puolet ovat kuljetettavuus (juusto ja rasvainen liha voivat tahria kädet
ja jopa vaatteet) sekä säilyvyys. Käytännössä näitä voi käyttää
treenivaatteissa – ja kun yhtenä tai kahtena peräkkäisenä päivänä on tarpeeksi
kulutusta, että ko. annos saadaan kulutettua kokonaan pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti