Helposti säilyviä kuivanameja lihapiirakan tavoin

Ensimmäisen ja ehdottomasti mieluisimman sydänherkun jälkeen eniten meillä on valmistettu kuivatettua piirakkaa, joka saa lopulta raemaisen, kuivaa keksiä muistuttavan rakenteen. Ohje näihin herkkuihin tuli Niklakselta ja Outilta <3, suuri kiitos!

Oikeastaan piirakka sana tulee siitä, että namilevy muistuttaa paljon lihapiirakkaa ennen lopullista kuivatusta sekä paloittelua. Paloittelun ja kuivatuksen ajoitus onkin ehkä vielä ollut hakusessa ja alkuperäisen reseptin lähteellä näimme paljon tätä hienompaa jälkeä.

Lihapiirakan raaka-aineeksi käy aika moni asia. Meillä on myöhemmin kerrottavan syyn takia jäänyt ylimääräiseksi Mush Barf raaka-ruokaa, josta tuli ihan hyvän oloista keksiä. Vastaavasti kokeilimme käyttää tähän myös Alkuvoima -raakaruokaa, joka sekin toimi ihan hyvin. Ilmeisesti kuitenkin alkuperäinen resepti on mietitty tehtäväksi Kivipiirasta (eli lihasmahasta), jota sitäkin on yksi pellillinen tullut tehtyä.

Reseptin mukaan tämä kuivamuona sisältää yksinkertaisesti 500gr lihaa (kivipiiraa) ja kolme kananmuna. Omat annoksemme ovat olleet 1kg ja 6 munaa, josta käytettävästä lihasta riippuen tulee iso pellillinen. Kivipiirasta täytyy sanoa sen verran, että palat pötköissä olivat sen verran isoja, että niitä tuntui hyvälle pienentää sauvasekoittimella, että massasta sai tasaisempaa.

Ainekset sekoitetaan kulhossa hyvin ja levitetään pellille. Itse olemme ”maustaneet” seosta vielä laittamalla sekaan muutaman sata grammaa edam juustoa. Juuston huono puoli lienee se, että se saattaa tehdä (?) lopputuotteesta kovempaa ja murenevampaa.

Kun massa on saatu tasaisesti pellille, alkaa prosessin pitkäkestoisin vaihe. Ensin seosta voi kypsyttää kovemalla lämmöllä. Kaikkea 200-300C väliltä on testattu, ja ehkei ihan 300C asti tarvitse mennä mustumisen välttämiseksi. Kovaa lämpöä riittää hienosti tunti, jonka jälkeen alkaa kuivatteluvaihe pienemmällä lämmöllä. Kuivattelun kestoa kannattaa arvioida tarkastamalla levyn koostumus – levy on hyvä saada ihan kuivaksi siten, että se murenee helposti käsissä. Tämä varmistaa myös säilyvyyden ja estää homehtumista.

Paloittelun helpottamiseksi olen joidenkin levyjen kohdalla ottanut pellin pois uunista kesken kuivatuksen ja leikannut levyn paloiksi pitsaleikkurilla. Tämän jälkeen kuivaminen nopeutuu ja loppuviimeistely on helppo tehdä esimerkiksi käsin. Joissakin tapauksissa myös lihanuija on ihan kelpo työkalu =).

Tärkeää lopputuotteen osalta on se, että keksit ovat kuivia. Näin niitä voi säilöä huoletta lämpimässä vaikka normaalissa muovirasiassa.

Toisena tärkeänä huomiona voi sanoa, että kuivatusprosessin aikana uunista tulee pihalle melko herkulliset hajut. Joidenkin mielestä kuivamisen odottelu on silkkaa tarkoituksetonta ajan hukkaa ja odottelemaan pakottaminen on silkkaa kidutusta :D